Erilaiset risteilyt tarjoavat tätä nykyä enemmän mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin. Kansainväliset lomaristeilyt kasvattavat suosiotaan myös suomalaisten keskuudessa, vaikka olemmekin tottuneet vuosien varrella sahaamaan lähinnä naapurimaiden väliä karaoken ja tax-free-ostosten viihdyttäminä.
Todellisuudessa risteily on kuitenkin ensi sijassa paljon muutakin: se tarjoaa mahdollisuuden tutustua useisiin eri kohteisiin helposti ja vaivatta – hotellihuoneen matkustaessa mukana kohteesta toiseen. Täysihoidon tarjoavat risteilyalukset lukemattomine ajanviettomahdollisuuksineen tekevät kohteesta toiseen siirtymisestä olennaisen osan lomaelämystä. Vaikka vaihtoehdot risteilymatkustamisen suhteen ovat vuosi vuodelta moninaisemmat, vanhat tutut Tukholma ja Tallinna houkuttelevat edelleen valtavasti väkeä laivoille nautiskelemaan rennosta vapaa-ajasta. Miten Suomelle ominainen risteilymatkailu sitten on kehittynyt juuri tällaiseksi?
Suomalaisen risteilykulttuurin kehitys
Suomeen nykyisenkaltainen risteilykulttuuri pesiytyi sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Matkat suuntautuivat Ruotsiin – erityisesti Tukholmaan – ja myöhemmin myös Tallinnaan sekä Pietariin. Alussa risteilymatkailu oli varsin hillittyä ja konservatiivista puuhaa eikä nykyisestä huomattavan viihteellisestä menosta ollut vielä tietoakaan. Risteilyt muuttuivat vuosi vuodelta yleisemmäksi ajanvietteeksi suomalaisten keskuudessa ja niiden sisältöön alkoi tulla suosion myötä uusia piirteitä.
Suomalaiseen risteilykulttuuriin on alusta asti kuulunut olennaisena osana se, että risteilyt tehdään reittiliikenteeseen suunnitelluilla aluksilla, joiden kyydissä on myös reittimatkustajia sekä rahtia. Suurin osa Ruotsin- ja Tallinnan-laivoista onkin vielä tänäkin päivänä autolauttoja eikä varsinaisia risteilyaluksia, joihin törmää maailmalla. Koska suomalaiset eivät ole aina olleet järin innokkaita Itämeren-risteilijöitä talvisaikaan, päätettiin 1960-luvulla siirtää osa laivoista talven ajaksi eteläisempään risteilykäyttöön. Tämä toimi lähtölaukauksena suomalaisten risteilyyn kaukomailla. Enimmäkseen suomalaiset lähtivät risteilymatkoille Välimerelle sekä Länsi-Afrikan rannikolle.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin Itämeren lyhyitä matkoja varten suunniteltujen laivojen huono soveltuvuus kaukoristeilyihin: hytit olivat turhan pieniä ollakseen viihtyisiä ja varastointitilaa ruualle ja vedelle ei tahtonut olla riittävästi. Myös autokansi jäi kaukoristeilyillä vaille hyötykäyttöä. Kaukoristeilyistä ei koskaan saatu erityisen kannattavia ja suomalaisvarustamoiden kaukoristeilyt päättyivätkin vuonna 1980. Tukholmaan ja Tallinnaan risteilijöitä sen sijaan on riittänyt rutkasti aina näihin päiviin asti ja myös Pietari on taas viime vuosina kasvattanut suosiotaan Suomesta risteilylle lähtevien matkustajien keskuudessa.
Suomalainen risteilykulttuuri on vuosien varrella kehittynyt konservatiivisesta ja nykymittapuulla suorastaan ankeasta toiminnasta todelliseksi viihteeksi. Alun alkaen mahdollinen viihde oli lähinnä laivan miehistön vastuulla: hyvässä lykyssä päästiin kuuntelemaan levymusiikkia tai laivan kapteeni viihdytti matkustajia pianon takana. Hiljalleen toiminta alkoi kuitenkin ammattimaistua ja laivoille alkoi ilmestyä erillistä matkustamohenkilökuntaa. Tämä mahdollisti nykyisen risteilykulttuurin muodostumisen: tätä nykyä risteilyalukset ovat kelluvia viihdekeskuksia, joilta löytyy rutkasti vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. 1970-luvulla suomalaiseen risteilykulttuuriin tulivat mukaan myös pikaristeilyt, joihin maissa käyminen ei useinkaan kuulu lainkaan.
Kansainvälisiä loistoristeilijöitä ei lähde matkaan Suomen satamista, mutta kaukoristeilylle matkustava saattaa hyvinkin päätyä Suomessa valmistetun laivan kyytiin muualla maailmassa. Suomalainen Meyer Turku on rakentanut maailman suurimpiin lukeutuvia risteilyaluksia ja Suomi onkin Italian, Ranskan ja Saksan ohella maailman merkittävimpiä risteilijöitä rakentavia maita.
Minne risteilylle?
Vaikka suoraan Suomesta käsin laivaan hyppäämällä ei Itämerta edemmäs risteilemään pääsekään, on risteilymatkustus suomalaisten keskuudessa suosittua puuhaa myös kaukaisemmilla vesillä. Tällaiset useamman päivän risteilyt, joissa pysähdytään useammassa eri kohteessa ja laiva on ikään kuin kelluva hotelli, ovatkin oikeastaan niitä todellisia risteilyjä suomalaisille tutumpien edestakaisten autolauttamatkojen sijaan.
Kaukoristeilylle pääsee helpoiten varaamalla matkatoimiston kautta risteilypaketin, johon kuuluvat itse risteilyn lisäksi myös lennot sekä mahdolliset hotelliyöpymiset lähtöpaikkakunnalla. Toki haluamansa risteilyn ja tarvittavat lennot sekä hotelliyöpymiset voi varata omin päinkin, jos pieni suunnittelu ei tunnu turhan vaivalloiselta ajatukselta. Mihin päin maailmaa suomalaiset sitten mieluiten suuntaavat risteilyille?
Välimeri
Välimeri useine rannikkovaltioineen on otollinen kohde suomalaiselle risteilymatkustajalle, sillä lentomatkan pituus on kohdillaan. Lisäksi ilmasto on suotuisa ja etäisyydet satamien lähellä niin lyhyitä, että uuteen kohteeseen seilaa vaikka päivittäin. Viikonkin risteilyllä ehtii siis vierailla useassa eri paikassa ja nähdä todella paljon.
Suosituimpia Välimeren risteilykohteita ovat Espanja, Italia, Kreikka ja Ranska. Etenkin viime vuosina kiinnostusta ovat herättäneet kasvavissa määrin herättäneet myös esimerkiksi Kroatia, Montenegro sekä Malta. Upeita maisemia ja kiehtovaa kulttuuria piisaa Välimeren maissa jokaiseen makuun.
Karibia
Karibia tuhansine saarineen on risteilykohteista kenties kaikkein legendaarisin ja tulee varmasti monelle ensimmäisenä mieleen kaukoristeilyistä puhuttaessa. Valkoisista hiekkarannoistaan tunnetun Karibian suosituimpia kohteita ovat muun muassa Barbados, Saint-Martin, Bahama ja Aruba.
Karibian-risteilystä tekevät unohtumattoman tietysti lämmin ilmasto, mutta myös vehreän kasvillisuuden ja värikkäiden kaupunkien koristamat idylliset maisemat. Unohtaa ei sovi myöskään saarten ruokakulttuurien tarjoamia herkullisia makuelämyksiä eikä alueen kiehtovaa historiaa. Karibialla riittääkin paljon nähtävää jokaiselle kulttuurista ja historian käänteistä kiinnostuneelle risteilymatkustajalle.
Jäämeri
Jos risteilyltä ei kaipaa lämmintä ilmastoa, mutta karun mahtavat maisemat kiinnostavat, voi etelän sijaan vallan mainiosti suunnata pohjoiseen. Pohjoisen Jäämeren risteilyllä pääsee tutustumaan esimerkiksi Grönlannin, Islannin ja Huippuvuorten kaltaisiin upeisiin kohteisiin, jotka ovat arktisuudessaan eksoottisia jopa suomalaisen silmään. Upeiden jäätiköiden ja mahtavien vuonojen lisäksi Jäämereltä voi bongata myös jääkarhuja.