Harva paikka maailmassa on tavalliselle matkailijalle niin vaikeapääsyinen kuin pohjoiset ja eteläiset napa-alueet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siellä käynti olisi mahdotonta. Etelämantereelle järjestetään jo laivaristeilyjäkin, mutta erityisesti Pohjoisnapa on normituristille äärimmäisen eksoottinen paikka, ja vain hyvin harvat ovat siellä käyneet ainakaan puhtaasti matkailumielessä.
Pohjoisnavalle uskalikkoja houkuttelee kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen puolen vuoden mittainen ”päivä”, jona aikana aurinko on jatkuvasti horisontin yläpuolella. Arktinen kauneus lumoaa ja alueella on mahdollista nähdä esimerkiksi jääkarhuja ja napakettuja eli naaleja. Hotelleja tai muitakaan palveluita ei täältä kuitenkaan löydä, sillä turismi ei ole yltänyt Pohjoisnavalle asti. Jos aiot vierailla Pohjoisvanalla, varustaudu sään ja karujen olosuhteiden mukaisesti!
Maabongareiden matkat Pohjoisnavalle
Monien ulottumattomissa olevalle Pohjoisnavalle on toki mahdollista päästä käymään, mutta se edellyttää hyviä valmisteluja ja tietysti aimo annoksen seikkailumieltä. Matka ei myöskään ole mitenkään erityisen edullinen, vaan rasittaa kukkaroa luonnollisestikin enemmän kuin perinteiset pakettimatkat.
On olemassa pieni joukko ihmisiä, jotka intohimoisesti ”keräävät” maita, joissa ovat käyneet, ja pyrkivät pääsemään mahdollisimman erikoiseen paikkaan, jossa vain hyvin harva on käynyt. Heitä kutsutaan maabongareiksi. Suomessa näitä maabongareita on väkilukuun suhteutettuna varsin paljon, ja aika moni suomalainen matkailun harrastaja voi valehtelematta kertoa käyneensä ainakin 35 eri maassa tai paikassa. Maabongareiden ranking-listalla Pohjoisnapa on niin erikoinen paikka, että sen voi ajatella vastaavan ainakin kymmentä perinteisempää turistikohdetta. Maabongareiden keskinäisissä vertailutilanteissa Pohjoisnapa on siis erityisen kovaa valuuttaa!
Lee Abbamonte on eräs tunnettu maabongari, joka on hiljattain käynyt Pohjoisnavalla, ja hänen matkakertomuksestaan voi saada hyviä vinkkejä siitä, miten tuonne eksoottiseen paikkaan voi matkustaa. Abbamonten blogista ”How I Made it to the North Pole” voi seurata hänen mielenkiintoisia matkojaan niin Pohjoisnavalle kuin muuallekin eri maailmankolkkiin.
Matka Huippuvuorten kautta
Eräs suosituimpia reittejä Pohjoisnavalle kulkee Huippuvuorten kautta. Huippuvuorille pääsee vielä suhteellisen helposti lentämällä esimerkiksi Venäjältä tai Norjasta. Vaikka Huippuvuoret on jo niin pohjoinen paikka, että maantieteellisen pohjoisnavan läheisyyden voi jo aistia, on matka varsinaiseen pääkohteeseen kuitenkin vielä monen mutkan takana. Huippuvuorilta pitää ensin päästä Barneoon. Sinne ei kulje matkustaja-aluksia, mutta venäläiset rahtilaivat ottavat toisiaan matkustajia mukaan Barneolle. Asia kannattaa luonnollisesti selvittää etukäteen, ettei käy niin, että matkan teko pysähtyykin Huippuvuorille.
Barneosta on puolestaan mahdollista päästä helikopterilennolle, ja tällä tavalla vihdoin varsinaiselle maantieteelliselle pohjoisnavalle. Myös helikopterilentojen aikataulut ja paikkojen saatavuus on hyvä selvittää huolellisesti etukäteen. Maabongarien blogeista ja muualtakin internetin matkailuaiheisilta sivustoilta voi yrittää etsitä vinkkejä ja laivanvarustamoiden ja muiden matkan järjestäjien yhteystietoja.
Matka Murmanskista
Toinen suosittu tapa päästä Pohjoisnavalle on matkustaa venäläisen jäänmurtajan kyydissä suoraan Murmanskista. Tässäkin tapauksessa kannattaa selvittää matkustusmahdollisuudet etukäteen, sillä varustamojen käytännöt matkustajien ottamisen suhteet vaihtelevat. Mikäli matkalle kuitenkin pääsee Murmanskista, on tämä varmastikin helpompi tapa, kuin Huippuvuorten kautta matkustaminen. Matkaan pitää kuitenkin varata aikaa. Jäänmurtajalla on myös välipysähdys ainakin Frans Joosefinmaalla, joka on Huippuvuoriakin pohjoisempi, Venäjälle kuuluva saari.
Nykyajan maabongarin Pohjoisnavan valloittamiseen ei enää liity samanlaisia fyysisiä riskejä ja uhkia, kuin suurten löytöretkien aikaan. Mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että matkaan liittyy taloudellisia riskejä. Esimerkiksi mitään myöhästymiskorvauksia ei rahtilaivoilta voi vaatia, sillä he eivät ole velvoitettuja siihen.
Yksityiset matkat
Kaikkein huimapäisimmät matkailijat kulkevat tänä päivänäkin menneiden aikojen tutkimusmatkailijoiden jalanjälkiä, ja suuntaavat Pohjoisnavalle täysin oma-aloitteisesti, joko ryhmässä tai yksin. Esimerkiksi Kari ”Poppis” Suomela hiihti retkikuntansa kanssa Pohjoisnavalle vuonna 1984. Poppiksen retkikunnalla, kuten muillakin seurueilla piti olla mukanaan kaikki tarvittavat varusteet. Siihen sisältyy elintarvikkeiden ja veden lisäksi myös esimerkiksi polttoaineet ja lääkintätarvikkeet. Mikäli kaikkea materiaalia ei pystytä kuljettamaan mukana, on mahdollista hankkia myös laskuvarjolla pudotettavia lisätäydennyksiä matkan edetessä. Poppiksen seurue kuitenkin päätti tulla toimeen täysin ilman ulkopuolista apua.
Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun varustautuu tällaiselle extreme-matkalle? Ensimmäinen asia on tietysti tavaroiden paino. Luonnollisestikin painoa pitää olla mahdollisimman vähän. Mutta paino ei ole ainoa asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Mukaan otettavien tarvikkeiden lista tulee myös suunnitella erittäin huolellisesti, jos matka kestää esimerkiksi kaksi kuukautta. Muista myös, että yhteys ulkomaailmaan onnistuu arktisilla seuduilla käytännössä vain sateliittipuhelimen avulla.
Jos suunnittelet matkaa Pohjoisnavalle, on luonnollisinta aloittaa valmistautuminen keräämällä mahdollisimman paljon luotettavaa tietoa. Tässä voi hyödyntää muiden matkailuharrastajien blogeja ja sivustoja. Sitten seuraavaksi on vuorossa sopivan matkanjärjestäjän löytäminen. Pohjoisnavan tapaiseen kohteeseen on monessa mielessä myös järkevämpää ja turvallisempaakin matkustaa ryhmässä kuin yksin, sillä sen verran eksentrinen matkakohde kuitenkin on kyseessä, että kaikenlaisia yllätyksiä saattaa matkalla tapahtua. Mikäli matka kuitenkin onnistuu, on se varmasti yksi unohtumattomimmista kokemuksista mitä matkailun saralla voi kokea.